”Ou, spider! Yes, it is a real spider. Take a picture, take a picture!!” huusivat 7-vuotiaat oppilaat lontoolaisen Grazebrook Primary and Nursery Schoolin pihalla ja etsivät ryhmissä mielenkiintoisia kuvauskohteita iPadit kourassa.

Koulussa oli havaittu, että digitaaliset laitteet ja yhdessä oppilaiden kanssa luodut oppimisympäristöt motivoivat ja paransivat oppimistuloksia.

Jokaisen opettajan toiveena on saada jokaisen  lapsen osaamispotentiaali näkyviin koulussa. Digitaalinen oppiminen on yksi lääke tähän. Digitaalinen oppiminen antaa lapselle tilan olla oppimisen keskipisteessä, saada äänensä kuuluviin, jakaa osaamistaan, ottaa vastuu opiskeluaikataulusta, kannustaa muita, antaa palautetta itselle ja muille kokoaikaisesti

Oppimisen omistajuus siirtyy opettajalta oppilaalle ja täysiaikainen valinta on oppilaan; opiskellako missä, milloin ja miten?

Kolmen julkisen koulun yhteisö, New Wave Federation, oli panostanut vuodesta 2012 digitaalisuuden lisäämiseen oppimisessa: oppimistulokset niin äidinkielessä, matematiikassa ja taidoissa olivat kasvaneet muutamassa vuodessa reippaasti.

Oppimistulosten huima parantuminen ei liittynyt vain digitaalisten työkalujen käyttöönottoon oppimisessa (tekniset taidot),  vaan oppilaiden valinnan mahdollisuuksien lisääntymiseen digitaalisuuden myötä (oppimaan oppimisen taidot, sosiaaliset taidot). Lapsi päättää itse, miten hän opitun asian tuo esille (erilaiset tekstit, videot, kuvat, taulukot), miten hän työskentelee (parityönä, tiimissä, yksin) ja miten omaa työskentelyään arvioi (itsereflektointi, vertais- ja ryhmäpalaute ym.).

Lisäksi hyvien oppimistulosten taustalla oli opettajien täydellinen heittäytyminen uuteen kokeiluun,  sitoutuminen yhdessä kirjoitettuun visioon ja rehtorin johdonmukainen pedagoginen johtaminen osana opettajien motivointia ja sitoutumista työhönsä.

Pedagoginen kehittäminen oli huomioitu niin koulun pedagogisissa, fyysisissä ja sosiaalisissa rakenteissa.

FYYSINEN: Koulun joka kolkka oli fyysisesti oppimista myönteisesti inspiroiva, mielen ja ajattelun tasolla osallistava ja uusien asioiden oppimiseen kutsuva.

PEDAGOGINEN: sisällölliset teemat vaihtuivat kuuden viikon välein ja opettajat suunnittelivat ja rakensivat ne koulun tiloihin ja kokosivat sopivat oppimateriaalit (pelit, digisovellukset, muut materiaalit) yhdessä oppilaiden kanssa. Oppimisessa digitaalinen ja perinteinen vuorotteli oppilaiden mielenkiinnon mukaan.

SOSIAALINEN ja PSYYKKINEN: Opettajien ja koko työyhteisön välinen vuorovaikutus oli avointa ja positiivista. Kiinnostus toisen opettajan osaamiseen ja osaamispotentiaalin hyödyntämiseen yhteisössä näkyi yhdessä tekemisestä, kannustavasta työotteesta. Samoin oppilaiden kannustaminen, tilan antaminen ja oppilaiden osaamisen esille tuominen sekä vertaisoppiminen (digital leaders) oli osa jokapäiväistä vuorovaikutusta. Kohtaamiselle oli aikaa!

DIGITAALINEN: Oppilaat pystyivät valitsemaan itselleen ja tilanteeseen sopivia välineitä kertoa osaamisestaan! Käytössä oli kymmeniä oppimiseen käytettäviä ohjelmia ja sovelluksia alkuopetuksesta lähtien.

Kouluvierailu pakotti kysymään, miksi opettaja ei sitoutuisi yhdessä tekemiseen, oppimisen suunnitteluun yhdessä lasten ja kollegoiden kanssa ja digitaalisten oppimisymräistöjen ja  opiskelumahdollisuuksien avaamiseen osana oppimismotivaatiota? Jos lapset ovat ”sinut” digilaitteiden kanssa, se on luonteva tapa mahdollistaa niiden käyttö myös kokonaisvaltaisesti oppimiseen.

Tärkeää on uudistuksen pedagoginen johtaminen – yhteinen visio, jonka suunnassa edetään!

Digitaalinen maailma on mullistanut tiedonkäsityksen, oppimiskäsityksen ja didaktiikan. Tätä muutosta täytyy johtaa monella tasolla: Modernissa koulussa tämä näkyy työyhteisön ja vanhempien yhteisesti kirjoitetussa visiossa ja sen toteutumiseksi rakennetuissa käytännön toimintatavoissa. Opettaja sitoutuu yhteistyöhön kollegoiden kanssa, mahdollistaa jo koulupolun alusta digitaalisten laitteiden käytön opiskelussa, tukee oppilaan yksilöllistä polkua,  innostaa oppimaan uutta, tukee laaja-alaista oppimista laajempien kokonaisuuksiin tutustumisen kautta (lukuvuositeemat), jakaa osaamistaan, osallistuu julkiseen keskusteluun koulun kehittämiseksi, suostuu oppijaksi opettajana.

Oppimisen suuri salaisuus on yksilön valinnanvapauden voimassa: kun itse saa päättää, mitä ja miten haluaa oppia ja näyttää osaamistaan, se motivoi. Sopiva valinnanvapaus ja rikas oppimisympäristö sitouttaa jokaisen yksilön yltämään parhaimpaansa.

Kiitos IlonaIT ja suomalaiset opettajat mukavasta kouluvierailuista BETT- messujen yhteydessä!